FTTH

1.FTTH:n rakennusskeemat

Kiinassa on kaksi yleistä FTTH-rakennusjärjestelmää: yhden tason ja kahden tason jakaminen. Optiset jakajat voidaan sijoittamisen perusteella luokitella keskitetyiksi ja hajautetuksi. Lisäksi ne voidaan jakaa käyttöskenaarioiden perusteella usean kerroksen rakennuksiin ja korkeiden rakennusten sovelluksiin.

2.Yksitasoinen jaottelu skeema

• Keskitalouden jaottelu yleiskatsaus

2.1 Keskitalouden jaottelu (monikerroksinen rakennus) kaavio

2.2 Keskitalouden jaottelu (korkeakkerroksinen rakennus) kaavio

2.3 Suunnitteluapproach

• OLT (Optinen lineterminali) -päässä käytetään optista jakaamokerrosta. Sen pääfunktio on yhdistää laitteen puolella oleva optinen laite ja linjan puolella olevat ulkoiset optiset kaapelit, mikä tapahtuu yhdistyskaapeilla.
• Optisen kaapelin risteyspisteenä käytetään patch-komponenttien vapaata optista risteyskaapelia. Patch-komponenttien vapaan suunnittelun edut sisältävät: kapasiteettia kaksinkertaistetaan; vähennetään adaptereja ja poistetaan patch-kaapelit, mikä vähentää solmujen ja linjojen menetyksiä; järkevämpi ja standardoitu linjamanagerointi.
• Optisen jakelupisteessä käytetään patch-komponenttien vapaata optista jaotteleijalaatikkoa, jossa kaikki optiset jaotteleijat keskityvät laatikkoon keskitetyn ohjauksen ja hallinnan vuoksi.
• Käytävässä käytetään käytävän suoraa fuusiota käyttävää liitäntälaatikkoa, joka yhdistää pääasiassa käyttöyhteyspisteestä suoraan fuusiota käyttävään optisia jakelujohtoja käyttäjän päähän tarkoitettuun Flat Drop Cableen, jolloin optiset kaapelit muutetaan pudotusjohdoiksi.
• Asuinyyksissä käytetään verkkojaottolaatikkoa, joka voi sisältää ONU-, äänimoduulin, datamoduulin, reitittimen jne., täyttäen monipuoliset kotitalouden palvelutarpeet.
• Huom. Keskitettyjen rakennusten jakaminen on käytännössä sama rakennussuunnitelma monikerroksisten ja korkeiden rakennusten osalta. Erona on, että useakerroksisissa rakennuksissa asennetaan yksikköön vain yksi käytäväsuuntainen fuusiokoppi, kun taas korkeiden rakennusten käytäväsuuntainen fuusiokoppi asennetaan muutaman kerroksen välein.

2.4 Sovellettuja skenaarioita ja ominaisuuksia

• Keskustason jaottelu sovelletaan pääasiassa uusien asuinalueiden, vanhojen kampusten remontteihin ja muihin skenaarioihin. Se on tällä hetkellä yksi yksinkertaisimmista ja optimoituimmista rakennusskemeista.
• Viestintäalan standardien mukaan ODN:ssä (Optinen jakoverkosto) ei tulisi olla enempää kuin 7 aktiivista yhdistintä. Tämä suunnittelu vähentää niitä vain viiteen aktiiviseen yhdistimeen, säästettyä optisen polun menetyksessä ja pidennettyä linjan siirtomatkaa.

3.Jaottelun yleiskatsaus

3.1 Jaottelu (monikerroksrakennuksessa) kaavio

3.2 Jaottelu (korkeakerrasta-rakennuksessa) kaavio

3.3 Suunnittelumenetelmä

• OLT-päässä käytetään optista jakaamisruutua, jolla on samat toiminnot kuin aiemmin kuvaillut.
• Kuitteen risteyspisteen luonnossa käytetään patch-konectorittomat optiset kuitteiden risteyskaapit, jotka tarjoavat samankaltaiset edut kuin yllä mainittu.
• Optisen jakopisteen tai keilauksen luonnossa käytetään keilauksen optista jaajalaatikkoa, joka sisältää vain yhden suuren jaosuhdeoptisen jaajan (esim. 1:32 tai 1:64).
• Asuntojen yksikköissä käytetään verkkojakaolaatikkoa, joka on sama kuin keskitettyjen jaajien ratkaisu.

3.4 Sovellettuja skenaarioita ja ominaisuuksia

• Jaajien hajautettu asettaminen sovelletaan pääasiassa tilanteissa, joissa ei ole tilaa paikan päällä patch-konectorittomien optisten jaajalaatikoiden asentamiseksi ja joissa käyttäjien käyttö on korkeampaa ja vakaampaa.
• Viestintäalan standardien mukaan ODN:ssa tulisi olla enintään 7 aktiivista yhdistintä. Tämän suunnitelman avulla on myös 5 aktiivista yhdistintä, mikä säästää optisen polun menetyksen ja venyttää linjan siirtovastaavan.

4.Keskitetyn ja hajautetun jaamisen vertailu

4.1 Keskitetty jaaminen

• Valojaajat käytetään käyttäjien todellisten määrien perusteella, mikä johtaa korkeampaan hyödyntämiseen.
• OLT PON (Passiivinen Valosähköverkko) -portit vastaavat valojaajia, ja OLT PON-porttien hyödyntäminen on korkeampaa.
• Kormivalo- ja jakelovaloketjut päättetään kerralla, mikä yksinkertaistaa linjamanagerin toimintaa.

4.2 Hajaannus jaettiin

• Valojaajat käytetään käyttäjien kokonaismäärien perusteella, mikä johtaa alempaan hyödyntämiseen.
• OLT PON-portit vastaavat valojaajia, ja jaaja asetetaan joka 64 tai 32 käyttäjää kohti, mikä johtaa alempaan OLT PON-porttien hyödyntämiseen.
• Kormivalo- ja jakelovaloketjut päättetään erissä sarjoissa käyttäjien todellisten määrien perusteella, mikä monimutkistaa linjamanagerin toimintaa.

5.Kahden tason hajaamissuunnitelma

5.1 Kahden tason hajaaminen (kaupunkialue)

5.2 Kahden tason hajaaminen (maaseutualue)

5.3 Suunnitteluapproach

• OLT-päässä käytetään fiberojen jakokonetta, jonka toiminnallisuus on sama kuin yllä mainituissa.
• Kuitteen risteyspisteen luonnossa käytetään patch-konectorittomat optiset kuitteiden risteyskaapit, jotka tarjoavat samankaltaiset edut kuin yllä mainittu.
• Ensimmäisessä hajautuspisteessä kaksitasoisessa hajautuksessa käytetään patch-komponenttia, jossa on keskitetty hallinta pienillä hajautussuhdeoptoisten hajottimien avulla.
• Toisessa hajautuspisteessä käytetään keitinoptoista hajottimlattiaa, joka yhdistää ensimmäisen hajottimen jakeluoptokabelit käyttäjän päätepisteisiin pudotuskabeleiksi optoisten hajottimien (pienet hajautussuhteet) avulla, muuntaen optokabelit pudotuskabeleiksi.
• Asunto- ja taloyksiköissä käytetään verkkojaolapakkausta, joka on samankaltainen kuin yllä mainitut ratkaisut.
• Huomautus: Kaksitasoisen hajautuksen rakennusskeema on yleensä sama kaupunkialueilla ja maaseudulla.

5.4 Sovelletut tapaukset ja ominaisuudet

• Kaksitasoinen hajautus käytetään pääasiassa alueilla vähemmän käyttäjiä varten alustavalla vaiheella, erityisesti maaseutuympäristöissä tai viillikylissä, jotta vähennetään alkuperäisiä investointikustannuksia.
• Kaksitasoinen jaottelujaosto ODN-verkossa sisältää 7 aktiivista yhdistintä, mikä vastaa viestintäalan standardointeja.

6.Yksitasoisen ja kaksitasoisen jaottelun vertailu

6.1Yksitasoinen jaottelu

• Ei sopiva maaseutualueille.
• ODN koostuu 5 vaiheesta, mikä vähentää optista polk menetyksiä ja laajentaa linjan siirtovälimatkaa.
• Korkeampi rakennuskustannus.
• Hyvin järjestetty linjamanagerointi.

6.2Kaksitasoinen jaottelu

• Sopiva maaseutualueille ja villa-alueille.
• ODN sisältää 7 solmua, jotka täyttävät perusoptisten polk menetysten vaatimukset.
• Alempi alkuvaraus, mutta kustannukset kasvavat käyttäjämäärän kasvaessa.
• Linjamanagerointi on monimutkaisempaa ja haastavampaa.